tiistai 12. heinäkuuta 2022

Kuka on Pikakahvimemegirl

Mä tiedän että te googlaatte tätä. Ja se herättää mussa välillä ristiriitasia tunteita. 

Ja siis älkää tajutko väärin; mä oon oikeesti otettu siitä että mun persoona kiinnostaa. Ja mä välillä haluisin avata enemmänkin sitä kuka oon ja mitä teen ja mitä mulle kuuluu milloinkin (osittain siksi perustin tän blogin) 

MUTTA mä oon huomannut sellasen super ikävän ilmiön, että tuntuu et aina kun kerron jotain itsestäni tai mun taustasta niin jotkut tyypit käyttää sitä mua vastaan. Samoin usein aina kun mulle tapahtuu jotain hyvää (esim vaikka että oon isommin esillä jossain mediassa tms) niin se herättää ihmisissä vihaa. 

Enkä mä voi väittää etteikö mua pelottaisi tai et nää asiat ei satuttais mua. 

Tää mun tili kasvoi loppujen lopuksi tosi nopeesti, alle puolessatoista vuodessa mulla oli jo yli 20 000 seuraajaa. On ollu välillä vaikea totutella siihen, että osa tyypeistä näkee mut ensisijaisesti "vallankäyttäjänä" ja toissijaisesti ihmisenä. Kritiikki ja kiusaaminen on usein todella todella lähellä toisiaan, ja välillä on mahdotonta erottaa onko jonkun tyypin tarkoitus satuttaa mua vai ei. 

Mä en oo myöskään tottunut siihen että musta puhutaan. Ja siis se on musta ihan super SIISTIÄ. Enimmäkseen. 

Mun elämässä se et mua kuunnellaan ja mun viesti tavottaa ihmiset on ollu ihan siis mullistava positiivinen muutos. On IHANAA tulla vakavastiotetuksi. Ja vieläpä niin että saan olla uskollinen mun estetiikalle ja mielenkiinnonkohteille, eli kuvittaa mun sanoman sellasella tavalla joka tuntuu omalta... Ihan super, en ennen tiennyt että se on ees mahdollista, että voisin saada molemmat.

Mut sit. Osa siitä puheesta on tietysti vähemmän mukavaa. Ja joo, sitä tuskin voi välttää mitenkään, aina on joku jolla on jotain ikävää sanottavaa. Mut mä en ollut esimerkiksi ollenkaan valmistautunut siihen miten ilkeitä toiset feministit voi olla. Mä oikeesti luulin että yhteinen päämäärä merkitsis enemmän ku henkilökohtaset eroavaisuudet tai erilainen tausta. Tää on ollu jonkinasteinen järkytys ja iso pettymys, jonka käsittely on vienyt oman aikansa. 

Siitä on nyt reilu vuosi kun @pikakahvimemegirl alko niinku ihan kunnolla kasvaa ja saada näkyvyyttä. Ja sen vuoden aikana mä oon oppinu ihan sikana. Mun on nykyään helpompi jättää ilkeät kommentit omaan arvoonsa, mä osaan asettaa rajoja sille mihin keskusteluihin lähen mukaan, mihin viesteihin vastaan jne.

Ja ehkä mä alan myös tottua tähän mun uuteen asemaan yhteiskunnassa. Niinku obviously mä en oo enää se sama työtön ja tavallaan jopa vois sanoa että syrjäytynyt tyyppi joka mä olin ku perustin tän tilin. 

Joten ehkä mä alan vähitellen olemaan avoimempi myös ajatukselle, että voisin jakaa itsestäni enemmän ku oon tähän mennessä tehnyt. Loppujen lopuksi mä en halua että joudun sanomaan asioille "ei" vaan siksi että mua pelottaa tulla nähdyksi. 

Siispä mennään eteenpäin ja tässä sen kunniaksi suttuinen selfie joka antaa vähän mutta ei liikaa
Pikakahvimemegirl

LOPUKSI: Haluan vielä sanoa että FUCK YOU sinulle joka googlaat asioita minusta että voisit löytää musta heikkouksia. Kehitä itseäsi ja tule paremmaksi ihmiseksi🙏 pls


3 kommenttia:

  1. Niin, jos tulkitsee/ haluaa tulkita kaiken kritiikin toisilta feministeiltä jonain elitisminä tai henk kohtasuuksiin menemiseltä niin varmasti menee ns. ihon alle. Toiset osaavat sitten ottaa niitä kriittisiäkin ääniä objektiivisenmin vastaan mutta se vaatinee sitä, ettei tuijota niin tiukasti omaa napaa.

    VastaaPoista
  2. Itse asiassa tasoisesi pulska seinäkaktus ei kiinnosta yhtään ketään.

    VastaaPoista